Riistahavainnot.fi
Aktuellt
Kaudella 2020—2021 kerättyjen susinäytteiden taustatietojen tarkistus on nyt loppusuoralla. Näytteitä kertyi aikavälillä 1.8.2020 – 28.2.2021 1 372 kpl. Edellisenä vuonna näytekertymä oli 817 kpl. Lopullinen näytemäärä kasvaa hiukan, koska maaliskuun aikana on tehty täydentäviä keräyksiä Luonnonvarakeskuksen ja Suomen riistakeskuksen henkilöstön toimesta ja myös otettu vastaan joitakin vapaaehtoisten yliajalla keräämiä näytteitä.
Näytekertymä kiihtyi tammi- ja helmikuussa. Vastaava keräyksen positiivinen eteneminen on havaittu myös aikaisempina kausina.
Näytekeräys sai hyvin huomiota mediassa. Eri verkkomedioista löytyi ajalta 1.9.2020-28.2.2021 150 mediaosumaa, jossa on mainittu susien ulostenäytekeräys.
Tällä hetkellä Turun yliopiston Evoluutiobiologian sovelluskeskuksessa tehdään kiivaasti töitä, jotta kaikkia näytteet saadaan määräajassa analysoitua. Tuloksia hyödynnetään kanta-arvion koostamisessa rinnan Tassuun kirjattujen susihavaintojen kanssa. DNA-tulokset julkistetaan alkukesällä Riistahavainnot.fi-sivustolla, kun suden kanta-arvio on saatu valmiiksi.
Susien DNA-näytekeräys tulee jatkumaan talvella 2021—2022 menneen kauden mallin mukaan. Keräyksen kohdennus tulee tapahtumaan tämän talven reviiritietojen ja tulevan syksyn Tassu- kirjausten perusteella lauma- ja parireviireille.
Myös tulevana kautena tulemme tarvitsemaan vapaaehtoisia keräysvastaavia ja DNA-näytekerääjiä. Tulevan keräyksen ajankohta pysynee samana, eli seuraava keräys alkaa todennäköisesti 1.11.2021. Talvikeräyksen selkeä etu on parempi onnistumisprosentti. Tällä kaudella ennen marraskuun alkua kerättyjen näytteiden onnistumisprosentti oli noin 61 %, kun taas marraskuun alun jälkeen kerätyissä onnistumisprosentti oli huomattavasti parempi, noin 86 %. Sääolosuhteet vaikuttavat onnistumisprosenttiin, sillä pakkasella näyte säilyy paremmin.
Tallenna susi- ja ilveshavainnot TASSUun viimeistään 15.3.2021
Suden ja ilveksen kanta-arvioinnissa keskeisessä roolissa on petoyhdyshenkilöiden tallentamat ilveksen pentuehavainnot ja suden pari- ja laumahavainnot. Aktiiviset petoyhdyshenkilöt tekevät tärkeää työtä riistatiedon tuottamisessa!
Kanta-arviossa käytettävien havainto-aineistojen aikajaksot
Kanta-arviossa havaintojakso on sudella 1.8.20-28.2.21 ja ilveksellä 1.9.20-28.2.21.
Jotta havainnot ehtivät mukaan kanta-arvioiden aineistoihin, tulee ne olla tallennettu TASSU-havaintojärjestelmään viimeistään 15.3.2021.
Tallennetut havainnot tärkeä työkalu myös muulle riistahallinnolle
Havaintojen tallentaminen ympäri vuoden on tärkeää, sillä kanta-arvioiden lisäksi suurpetohavaintoja käytetään riistahallinnossa ja viranomaisten toimesta moneen tarkoitukseen, lisäksi myös mm. monien päätösten taustatietona.
Molempien lajien kanta-arviot julkaistaan kesäkuun alussa.
Tassu-suurpetohavaintojärjestelmässä on huoltokato 17.3.2021 klo 8-16. Järjestelmä on poissa käytöstä huoltokatkon ajan.
Susien DNA-näytekeräys päättyi vapaaehtoisten kerääjien osalta 28.2. Keräys eteni helmikuussa hyvin. Lämmin kiitos vapaaehtoisille kerääjille!
Seuraavaksi on vuorossa näytteiden kuljetukset geneettiseen analyysiin. Luken henkilökunta hakee kerääjien ja keräysvastaavien hallussa olevat näytteet ja toimittaa ne analysoitavaksi Turun yliopistoon. Tarkat tiedot näytteiden määrästä ja niiden sijoittumisesta saadaan maaliskuun loppupuolella, kun kaikki kuljetukset on tehty ja näytteiden taustietolomakkeet tarkistettu. Keräysvastaavilta tulleiden ennakkotietojen perusteella kuitenkin tiedetään, että keräyskaudella 2020/2021 näytteitä on kerätty yli 1000 kpl. Määrä on aiempia vuosia suurempi. Lisätiedot: tutkimusinsinööri Antti Härkälä/Luke, 029 532 7314 ja riistapäällikkö Olli Kursula/Suomen riistakeskus, 029 431 2242.
Susien DNA-näytteitä on kertynyt analysoitavaksi jo 767 kappaletta. Keräyskausi alkoi varsinaisesti 1.11.2020, mutta ensimmäisessä näyte-erässä on mukana myös ennen marraskuuta Luken tutkimustarkoituksessa keräämiä näytteitä.
Syksyltä näytteitä on jo kerätty erityisesti alueilta, joissa on havaintoja pennuista tai johon on muodostumassa uusi reviiri. Uusien reviirien muodostumista tarkkaillaan Tassu-järjestelmästä toistuvista usean suden havainnoista. Näytteitä ovat keränneet sekä Luken henkilökunta että aktiiviset vapaaehtoiset.
DNA-näytekeräys yhdessä vapaaehtoisten kanssa jatkuu helmikuun loppuun. Luken henkilökunta kerää täydentäviä näytteitä tarvittaessa vielä maaliskuussa. Kerääjien verkostoa koordinoi yhdessä Luke ja Suomen riistakeskus. Näytteitä analysoidaan Turun yliopiston evoluutiobiologian sovelluskeskuksessa isoissa erissä (noin 100 kpl). Ensimmäisen DNA-näyte-erän tulokset julkaistaan riistahavainnot.fi-kartalla tulosten valmistuessa (arviolta tammikuussa). Lue lisää DNA-seurannasta.
Lähiviikkojen aikana tulee vielä toiminnassa olevien seurantapantojen paikkatieto loppumaan. Seurantapannat ovat olleet toiminnassa niiden ohjelmallisesti annetun toiminta-ajan loppuun. Pantojen katkaisulaite on aktivoitunut jo ainakin Lumi- ja Peko-sudella ja tulee tiputtamaan pannat myös muiden susien kohdalla lähiaikana.
Päivitys 10.12.: Tippuneet pannat on noudettu maastosta: Lumi 7.12.2020 (Pielavesi), Peko 8.12.2020 (Kankaanpää), Kapu 8.12.2020 (Karvia) ja Peno 9.12.2020 (Rautavaara).
Muistathan, että muun suurpetotiedon lisäksi myös suden, ilveksen, ahman ja karhun kanta-arviot löytyvät riistahavainnot.fi -sivuilta.
http://riistahavainnot.fi/suurpedot/kannanarviointi/lausunnot
Vuodelle 2020 sivuilta löytyy kanta-arviot kaikille suurpedoille. Samassa paikassa on saatavilla kannankokoon liittyviä lausuntoja ja raportteja vuodesta 2008 alkaen.
DNA-analytiikka on ollut osa Luken susikannan seurantaa vuodesta 2015, mutta vain osalla reviireistä. Tulevana talvena 2020—2021 DNA-näytekeräys laajenee kaikille susien lauma- ja parireviireille. DNA analysoidaan susien ulosteesta, ja keräysaika on marraskuun alusta helmikuun loppuun.
Kiinnostaako osallistuminen kannanseurantaan?
Vielä ehdit mukaan koulutuksiin!
Lue lisää ja ilmoittaudu koulutukseen täältä.
Riistahavainnot.fi -palvelussa esiintyy katkoksia 5.-6.9. välisenä aikana. Palveluntarjoaja tekee muutostöitä palomuuripalveluissa.
TASSU-tietojärjestelmään susien pihahavaintojen tallentamisen yhteyteen on lisätty ominaisuus, jonka avulla tuotetaan lisätietoa viranomaisten (Poliisi, Suomen riistakeskus) päätöksien tueksi.
Susireviirialueilla sudet saattavat ajoittain kulkea läheltä ihmisasutusta. Tällaisia havaintoja tehdään enemmän alueilla, joissa asutus on tiheämpää. Ei ole mitenkään epänormaalia, että susi voi käydä yöaikaan lähellä asuin- tai eläintuotantorakennuksia joko ajautumalla tai erityisesti hakeutumalla. Sen sijaan toistuvasti ja säännönmukaisesti pihoilla liikkuva susi käyttäytyy epätyypillisesti.
Päivitetyssä Suomen susikannan hoitosuunnitelmassa (MMM 2019, s. 29-32) on tarkemmin määritelty suden pihakäyntejä, niihin liittyvää uhkaa sekä toimintamalleja. Poliisi ja Suomen riistakeskus käyttävät Luonnonvarakeskuksen (Luke) ylläpitämän TASSU-tietojärjestelmän kautta tallennettuja susihavaintoja päätöksenteossaan. Viranomaiset ovat toivoneet lisätietoa susihavaintoihin liittyen päätösten tueksi.
Lisätiedon keräämistä varten Tassuun on tehty ominaisuuden lisäys, jonka avulla petoyhdyshenkilö voi määritellä lähellä pihaa (<100 m) tai pihapiirissä havaitun suden aiheuttaman uhkan astetta.
Uhkan aste määritellään seuraavin kriteerein (ohjetekstit löytyvät Tassussa kysymysmerkin (?) takaa):
- EI VÄLITÖNTÄ VAARAA
- HUOLTA AIHEUTTAVA: Susi tai suden jäljet havaitaan alle 100 metrin etäisyydellä asuin- tai tuotantorakennuksesta, kuitenkin piha-alueen ulkopuolella tai tiellä.
- MAHDOLLISTA UHKAA AIHEUTTAVA: Suden jäljet havaitaan asutun rakennuksen tai tuotantorakennuksen piha-alueella. Samoin, jos susi havaitaan pihassa ja se poistuu paikalta välittömästi ihmisen havaittuaan. Piha-alueella tarkoitetaan asuin- tai tuotantorakennusten muodostamaa hoidettua aluetta.
- UHKAA TAI VAARAA AIHEUTTAVA: Näköhavainto, suden havaitaan liikkuvan rakennetussa ympäristössä tai ihmisten asuinalueilla satunnaista havaintoa ja välitöntä paikalta poistumista pidempään.
- VAKAVAA VAARAA AIHEUTTAVA: Näköhavainto, susi lähestyy ihmistä tai ei muussa kohtaamistilanteessa poistu paikalta (jää kiertelemään tai seuraamaan taikka käyttäytyy uhkaavasti). Samoin tilanteet, joissa susi on jo aiheuttanut tai yrittänyt aiheuttaa henkilövahingon tai on käynyt tai yrittänyt käydä ihmisen ulkoiluttaman kytketyn koiran tai muun kotieläimen kimppuun.
Uhkan aste on mahdollista määritellä ainoastaan suden jälki- ja näköhavainnoille. Jälkihavainnon ollessa kyseessä annetun uhkan aste voi olla 1-3, mutta näköhavainnon ollessa kyseessä kaikki asteet ovat mahdollisia (1-5).
Tassu-järjestelmässä havaintoon liitetty tieto uhkan asteesta välittyy viranomaisille (poliisille ja riistakeskukselle), muttei muille käyttäjille. Toiminnon tarkoituksena on selventää viranomaiselle pihahavainnon yhteydessä mahdollinen uhkan aste.
Lisätietoja:
Susikannanhoitosuunnitelma
Toimijat ja roolit -tietokortti
Uusimmat riista-aiheiset uutiset ovat luettavissa Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilta.