Riistahavainnot.fi

| FI

Aktuellt

19.3.2021 | riistahavainnot.fi/sorkkaelaimet
Tietoja hirvikannan verotuksen suunnitteluun

Oheisista taulukoista löytyvät hirvitalousalueiden ja riistanhoitoyhdistysten hirvikantojen verotussuunnitteluun tarvittavat tiedot. Taulukoiden tiedoista voidaan laskea verotuslaskurin avulla hirvitalousalueen verotussuunnitelma. Aineistoon liittyviä käyttösuosituksia ja ohjeita löytyy kunkin tietotaulukon ja verotuslaskurin ensimmäiseltä välilehdeltä.

Lisätietoja: Jyrki Pusenius, hirvieläintutkija, Luonnonvarakeskus p. 0400 529865

Taulukot

Verotustyökalu: Verotuslaskuri_2021.xlsx

Ruotsinkielinen verotustyökalu: Beskattningsräknare_2021.xlsx

Riistanhoitoyhdistysten hirvikantojen vuoden 2021 verotussuunnitteluun tarvittavat tiedot: Riistanhoitoyhdistysten_verotustiedot_2021.xlsx

Hirvitalousalueiden verotussuunnitteluun tarvittavat tiedot ja Luonnonvarakeskuksen verotussuositukset: Hirvitalousalueiden_verotustiedot_verotussuositus_2021.xlsx

 

19.3.2021 | riistahavainnot.fi/sorkkaelaimet
Uppgifter för planering av beskattningen av älgstammen

I tabellerna nedan finns de uppgifter som älgförvaltningsområdena och jaktvårdsföreningarna behöver vid planering av beskattningen av älgstammen. Utifrån uppgifterna i tabellerna går det med hjälp av beskattningsräknaren att räkna ut älgförvaltningsområdets beskattningsplan. Användningsrekommendationer och anvisningar i anknytning till materialet finns på den första fliken i respektive datatabell och beskattningsräknare.

Mer information: Jyrki Pusenius, hjortdjursforskare, Naturresursinstitutet, tfn 0400 529 865

Tabeller

Beskattningsverktyg: Verotuslaskuri_2021.xlsx

Svenskspråkigt beskattningsverktyg: Beskattningsräknare_2021.xlsx

Nödvändiga uppgifter för jaktvårdsföreningarnas beskattningsplanering av älgstammarna 2021: Riistanhoitoyhdistysten_verotustiedot_2021.xlsx

Nödvändiga uppgifter för älgförvaltningsområdenas beskattningsplanering och Naturresursinstitutets beskattningsrekommendationer: Hirvitalousalueiden_verotustiedot_verotussuositus_2021.xlsx

19.3.2021 | riistahavainnot.fi/sorkkaelaimet
Fortsatt ökning av antalet vitsvanshjortar

Enligt Naturresursinstitutets beståndsberäkning har stammen av vitsvanshjort fortsatt att öka jämfört med året innan. Vintern 2020–2021 fanns det i genomsnitt cirka 125 000 vitsvanshjortar. Tack vare bättre metodik och data kan stammen uppskattas med större exakthet än tidigare.

Stammen av vitsvanshjort i Finland vintern 2020–2021 bestod av cirka 125 000 individer (95 % konfidensintervall 113 000–136 000 individer). Detta var en ökning med cirka 15 procent jämfört med året innan.

Per hundra vuxna djur fanns det 57 kalvar (95 % konfidensintervall 55,5–60,2 %) och bland de vuxna djuren fanns det 1,32 hindar per en hjort (95 % konfidensintervall 1,20–1,54).

Utifrån uppgifterna om stammens storlek och beskaffenhet skulle det med stor sannolikhet behövas en avskjutning av minst 73 000 djur under nästa jaktsäsong för att hejda ökningen.

– Siffran är inte någon direkt rekommendation för avskjutning. Hur många djur som kan jagas beror på hur väl vitsvanshjortarna klarar våren och sommaren och hur många kalvar det föds. De är mer osäkra faktorer än de överlevnads- och avkastningsparametrar för föregående år som använts i beräkningarna, säger specialforskare Sami Aikio på Naturresursinstitutet.

Stammen ökar mest i populationstäta områden

Stammen ökade mest i populationstäta områden i Nyland (20,7 %), Satakunta (20,0 %), Egentliga Finland (18,7%) och Södra Tavastland (10,9 %). Ökningen var cirka 10 procent i områden med populationer av medelhög täthet i Kust-Österbotten (10,7 %) och Österbotten (10,0 %). I områden med gles populationstäthet var ökningen störst i Södra Savolax (17,6 %). Hjortstammen minskade något i Norra Tavastland (-2,8 %) och Sydöstra Finland (-1,4 %).

Fortsatt utveckling av beståndsberäkningarna

Beståndsberäkningarna gjordes med en populationsmodell som bygger på bayesiansk statistik. Den tar hänsyn till kalvproduktionen, avskjutningen, ålders- och könsfördelningen samt avgången på grund av hjortolyckor och lodjur.

Uppskattningar av antalet vitsvanshjortar i Finland har gjorts sedan 2016. Under denna tid har indexdata om stammens storlek blivit mångsidigare och beräkningsmodellen mer avancerad. I denna beståndsberäkning har man kunnat ta bättre hänsyn till den slumpmässiga dödligheten till följd av olyckor och andra orsaker som inte hänför sig till jakt.

Resultaten bör granskas med tanke på att de inte anger det exakta antalet vitsvanshjortar, utan är en indikation av populationstätheten.

Mer information lämnas av Jyrki Pusenius, specialforskare, Naturresursinstitutet, tfn 0400 529 865

Mer information lämnas av Sami Aikio, specialforskare, Naturresursinstitutet, tfn 029 532 2148

 

Uppskattning av stammen inklusive metodbeskrivning: Stammen av vitsvanshjort vintern 2020_2021.pdf

Viltvårdsföreningarnas, älgförvaltningsområdenas och viltcentralsregionernas uppskattningar av vitsvanshjortstammen: RHY_HTA_RKA_valkohäntäpeurakannat_2020_2021.xlsx

 

19.3.2021 | riistahavainnot.fi/sorkkaelaimet
Valkohäntäpeurakannan kasvu jatkui

Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan Suomessa oli talvella 2020–2021 noin 125 000 valkohäntäpeuraa (95 % luottamusväli 113 000 – 136 000). Kanta kasvoi edellisvuodesta noin 15 %. Kannan arviointi on tarkentunut menetelmän kehittämisen ja aineiston tarkentumisen myötä.

Kannassa on sataa aikuista kohden 57 vasaa (95 % luottamusväli 55,5 – 60,2 %) ja aikuisissa 1,32 naarasta yhtä urosta kohden (95 % luottamusväli 1,20 – 1,54).

Kannan koon ja rakenteen tunnuslukujen perusteella kannan kasvun pysäyttäminen edellyttäisi suurella todennäköisyydellä vähintään 73 000 yksilön saalismäärää ensi metsästyskaudella.

− Luku ei ole suora verotussuositus, sillä tulevan kauden metsästettävän kannan koko riippuu siitä, miten eläimet selviävät keväästä ja kesästä ja paljonko vasoja syntyy. Näihin liittyy suurempi epävarmuus kuin laskennassa käytettyihin edellisen vuoden selviytymis- ja tuottoparametreihin, kertoo erikoistutkija Sami Aikio Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Kanta kasvanut voimakkaimmin ennestään jo tiheillä alueilla

Kanta kasvoi eniten jo ennestään tiheän kannan alueilla Uudellamaalla (20,7 %), Satakunnassa (20,0 %), Varsinais-Suomessa (18,7 %) ja Etelä-Hämeessä (10,9 %). Kanta kasvoi noin 10 % ennestään keskitiheillä Rannikko-Pohjanmaan (10,7 %) ja Pohjanmaan (10,0 %) alueilla. Harvemman kannan alueista kasvu oli suurinta Etelä-Savossa (17,6 %). Kanta pieneni hieman Pohjois-Hämeessä (-2,8 %) ja Kaakkois-Suomessa (-1,4 %).

Arviointimenetelmän kehittäminen jatkuu

Kannan koko arvioitiin bayeslaiseen tilastotieteeseen perustuvan populaatiomallin avulla. Malli ottaa huomioon vasatuoton, vuotuisen saaliin, ikä- ja sukupuolijakauman sekä peurakolareiden ja ilveksen aiheuttaman poistuman.

Suomen valkohäntäpeurakannan kokoa on arvioitu vuodesta 2016 alkaen. Tänä aikana kannan kokoa kuvaavien indeksien tiedot ovat monipuolistuneet ja kanta-arviomallia on kehitetty. Tämän vuoden kanta-arviossa kolareihin ja muuhun metsästyksestä riippumattomaan kuolleisuuteen sisältyvää satunnaisuutta on pystytty huomioimaan aikaisempaa paremmin.

− Tuloksia tarkasteltaessa on hyvä huomioida, että tulokset kuvaavat tarkan yksilömäärän sijaan kannan runsauden suuruusluokkaa, Aikio toteaa.

Lisätietoja: Jyrki Pusenius, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus p. 0400 529865

Lisätietoja: Sami Aikio, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus p. 029 5322148

 

Kanta-arvio menetelmäkuvauksineen: Valkohäntäpeurakanta talvella 2020_2021.pdf

Riistanhoitoyhdistysten, hirvitalousalueiden ja riistakeskusalueiden valkohäntäpeurakanta-arviot: RHY_HTA_RKA_valkohäntäpeurakannat_2020_2021.xlsx

5.3.2021 | riistahavainnot.fi/sorkkaelaimet
Luonnonvarakeskus arvioinut hirvikannan koon

Luonnonvarakeskuksen tuottaman hirvikannan arvion mukaan hirvikannan koko syksyn 2020 jahdin jälkeen oli noin 82100 hirveä (95 % luottamusväli 70500 – 95400 hirveä). Edelliseen vuoteen verrattuna kanta pieneni 10,6 prosenttia. Suurimmat hirvitiheydet (>3,5 hirveä / 1000 ha) olivat eteläisellä ja lounaisella rannikolla, Pohjanlahden rannikolla Vaasan eteläpuolella sekä Kaakkois-Suomessa. Pieniä hirvitiheyksiä (<2,5 hirveä / 1000 ha) oli etenkin Lapissa. Lapin eteläpuolella hirvitiheydet vaihtelivat pääosin välillä 2,5 – 3,5 hirveä / 1000ha. Alueet, joilla aikuiskannan sukupuolten lukusuhde oli korkeintaan 1,5 lehmää sonnia kohden, olivat Lounais- ja Etelä-Suomessa, Pohjanmaan rannikolla Vaasan etelä- ja pohjoispuolella, Itä-Suomessa ja Lapissa. Vasatuotto on pienenemässä monilla alueilla Lapissa.

Suomen hirvikannan koko ja rakenne arvioitiin hirvitalousalueittain käyttäen Oma riista – palvelussa syksyn 2020 hirvijahdin aikana ilmoitettua tietoa. Hirviseurueet kirjasivat päivittäiset havaintonsa ja kaatonsa jahdin aikana ja arvioivat metsästyksen jälkeen alueelleen jääneen hirvikannan koon. Lakisääteisen saalisilmoituksen teki 5542 seuruetta. Hirvihavaintoja kirjasi 5393 seuruetta eli 97 % seurueista.

Kannanarviot on tehty Luonnonvarakeskuksen kannanarviomallilla. Hirvikannan koko arvioidaan bayesilaiseen tilastotieteeseen perustuvan populaatiomallin avulla ottaen huomioon vuotuinen saalis ja vasatuotto sekä hirvikolareista ja suurpedoista johtuva poistuma. Mallin avulla lasketaan populaation koolle ja rakenteelle jakaumat siten että mallin yhteensopivuus päivittäisten havaintojen, metsästäjien ilmoittaman jäävän kannan arvion ja mahdollisten maa- ja lentolaskentatulosten sekä viime vuosien hirvikolarimäärien kanssa on mahdollisimman hyvä.

Hirvitalousaluekohtaiset hirvikannan koon ja rakenteen arviot

Taulukossa Hirvitietotaulukko_2021.xlsx on metsästyksen jälkeen jäävän hirvikannan koko ja tiheys (hirviä / 1000 ha) 95 % luottamusväleineen vuosilta 2000 – 2020, metsästettävän hirvikannan rakennetta kuvaavat luvut sekä vasaosuus metsästyksen jälkeen jäävässä kannassa.

Kuvassa Hirvitiheyden_aikasarjat_ja_saalis_2000_2020.pdf on hirvikannan tiheyden, sen 95 % luottamusvälin ja saalistiheyden vaihtelu vuosina 2000 – 2020. Pystyviivalla esitetään vertailun vuoksi alueellisten riistaneuvostojen hirvikannalle asettamat tavoitetiheydet.

Kuvissa Lehmiä_per_sonni_aikasarjat_2000_2020.pdf ja Vasatuoton_aikasarjat_2000_2020.pdf esitetään hirvikannan rakenteen vaihtelu vuosina 2000 – 2020.

Kartoissa Kartta_hirvitalousalueet.pdf ja Kartta_tiheyspinta_lukemat_2020.pdf esitetään Suomen hirvitalousalueet ja hirvikannan alueellinen tiheysvaihtelu. Kartassa Kartta_saalistiheys_2020.pdf esitetään syksyn 2020 hirvijahdin hirvitalousalueen pinta-alaan suhteutettu saalismäärä. Tiheyskartoissa on talousalueiden tiheyksistä johdettu tasoitettu tiheyspinta ja hirvitalousalueiden keskimääräiset tiheydet numeroina.

Kartoissa Kartta_lehmiä_sonni_2020.pdf ja Kartta_kannan_vasaosuus_2020.pdf esitetään metsästettävän kannan aikuisten hirvien sukupuolijakauman ja jäävän kannan ikäjakauman alueellinen vaihtelu.

Lisätietoja: Jyrki Pusenius, hirvitutkija, Luonnonvarakeskus p. 0400 529865

5.3.2021 | riistahavainnot.fi/sorkkaelaimet
Naturresursinstitutet har uppskattat storleken på älgstammen

Enligt Naturresursinstitutets uppskattning av storleken på älgstammen var stammen efter jakten hösten 2020 ungefär 82 100 älgar (95 % konfidensintervall 70 500–100 600 älgar). Jämfört med året innan var stammen 10,6 procent mindre. Den högsta älgtätheten (> 3,5 älgar/1 000 ha) var vid den södra och sydvästra kusten, kusten i Bottniska viken söder om Vasa samt i sydöstra Finland. Låga populationstätheter (<2,5 älgar/1 000 ha) uppmättes speciellt i Lappland. Söder om Lappland varierade älgtätheten i stort sett mellan 2,5 och 3,5 älgar/1 000 ha. Områden där könsproportionen för vuxna älgar var högst 1,5 kor per tjur fanns i sydvästra och södra Finland, längs den österbottniska kusten söder och norr om Vasa samt i Östra Finland och Lappland. Kalvproduktionen håller på att minska i många områden i Lappland.

Älgstammens storlek och beskaffenhet i Finland uppskattades enligt älghushållningsområde utifrån uppgifter som rapporterades under älgjakten hösten 2020 i tjänsten Oma riista. Älgsällskapen registrerade sina dagliga observationer och antalet fällda älgar under jakten och uppskattade storleken på den återstående älgstammen i det egna området efter jakten. En lagstadgad anmälan om fällda djur gjordes av 5 542 sällskap. Älgobservationer registrerades av 5 393 sällskap, det vill säga 97 procent av sällskapen.

Beståndsberäkningarna har gjorts med Naturresursinstitutets modell för beståndsberäkning. Storleken på älgstammen beräknas med en populationsmodell baserad på bayesiansk statistik, med beaktande av antalet fällda djur per år, kalvproduktionen och avgången på grund av älgolyckor och stora rovdjur. Med hjälp av modellen beräknas fördelningarna av populationens storlek och beskaffenhet så att modellens kompatibilitet med dagliga observationer, jägarnas uppskattning av den återstående stammen och eventuella resultat av mark- och flygberäkningar samt antalet älgolyckor de senaste åren ska vara bästa möjliga.

Uppskattningar av älgstammens storlek och struktur enligt älghushållningsområde

Tabellen Hirvitietotaulukko_2021.xlsx visar den återstående älgstammens storlek och täthet efter jakten (älgar/1 000 ha) med 95 % konfidensintervall 2000–2020, de siffror som beskriver strukturen hos den älgstam som är föremål för jakt och andelen kalvar i den återstående stammen efter jakten.

Bilden Hirvitiheyden_aikasarjat_ja_saalis_2000_2020.pdf visar älgstammens täthet, 95 % konfidensintervall och variationerna i fångstätheten 2000–2020. Med vertikal linje presenteras för jämförelsens skull de målsatta tätheter som de regionala viltvårdsråden har fastställt.

Bilderna Lehmiä_per_sonni_aikasarjat_2000_2020.pdf och Vasatuoton_aikasarjat_2000_2020.pdf visar variationerna i älgstammens struktur 2000–2020.

Kartorna Kartta_hirvitalousalueet.pdf och Kartta_tiheyspinta_lukemat_2020.pdf visar älghushållningsområdena och de regionala variationerna i älgstammens täthet i Finland. Kartan Kartta_saalistiheys_2020.pdf visar antalet fällda älgar under älgjakten hösten 2020 i proportion till älghushållningsområdets areal. Täthetskartorna visar den utjämnade täthetsarealen härledd från tätheterna i de ekonomiska regionerna och de genomsnittliga tätheterna i älghushållningsområdena i siffror.

Kartorna Kartta_lehmiä_sonni_2020.pdf och Kartta_kannan_vasaosuus_2020.pdf visar könsfördelningen för vuxna älgar i den stam som är föremål för jakt och de regionala variationerna i åldersfördelningen av den återstående stammen.

Mer information lämnas av Jyrki Pusenius, älgforskare, Naturresursinstitutet, tfn 0400 529865

27.3.2020 | riistahavainnot.fi/sorkkaelaimet
Tillväxten av stammen av vitsvanshjort har avstannat

Stammen av vitsvanshjort i Finland vintern 2019–2020 bestod av cirka 109 000 individer (95 % konfidensintervall 105 000–114 000 individer). Stammen minskade från året innan med 2,5 procent. Stammens avkastning uppskattades till 59,5 procent (95 % konfidensintervall 58,0–61,0 %). Könsfördelningen i den vuxna stammen uppskattades till 1,24 honor per hane (95 % konfidensintervall 1,19–1,29). Enligt uppskattning är det övriga bortfallet utöver avskjutning i återstoden av stammen i hela landet om året i genomsnitt cirka 5,8 procent (som lägst cirka 4,4 % och som högst cirka 8,0 %) före nästa jaktsäsong. Genom att kombinera ovan nämnda nyckeltal inklusive osäkerhetsfaktorerna om stammens storlek och struktur kan man dra slutsatsen att det för att stammen ska förbli oförändrad krävs att cirka 55 000 individer fälls på landsnivå under inkommande jaktsäsong. För att minska stammen skulle det med stor sannolikhet krävas att 60 000–63 000 individer fälls.

Storleken på stammen av vitsvanshjort i Finland har uppskattats med en populationsmodell baserad på bayesiansk statistik, med beaktande av kalvproduktion, årligt byte, dess ålders- och könsfördelning samt bortfall till följd av hjortolyckor och stora rovdjur.

Mer information lämnas av Jyrki Pusenius, hjortdjursforskare, Naturresursinstitutet, tfn 0400 529865

Mer information lämnas av Tuomas Kukko, forskare, Naturresursinstitutet, tfn 029 5323027

 

Uppskattning av stammen inklusive metodbeskrivning: Valkohäntäpeurakanta_talvella_2019_2020.pdf

Uppskattningar av stammen av vitsvanshjort från jaktvårdsföreningar: Riistanhoitoyhdistysten_valkohäntäpeurakannat_2019_2020.xlsx

27.3.2020 | riistahavainnot.fi/sorkkaelaimet
Valkohäntäpeurakannan kasvu pysähtyi

Suomen valkohäntäpeurakanta talvella 2019–2020 oli noin 109000 yksilöä (95 % luottamusväli 105000 – 114000) yksilöä. Kanta väheni edellisvuodesta 2,5 %. Kannan tuottoprosentiksi arvioitiin 59,5 % (95 % luottamusväli 58,0 – 61,0 %). Aikuiskannan sukupuolisuhteeksi arvioitiin 1,24 naarasta urosta kohden (95 % luottamusväli 1,19 – 1,29). Arvion mukaan muu kuin metsästyspoistuma vie koko maan jäävästä kannasta vuosittain keskimäärin noin 5,8 % (alimmillaan noin 4,4 % ja korkeimmillaan noin 8,0 %) ennen seuraavaa jahtikautta. Yhdistämällä edellä luetellut kannan koon ja rakenteen tunnusluvut epävarmuuksineen voidaan päätellä, että kannan ennallaan pitämiseksi vaadittava saalismäärä tulevalla metsästyskaudella on koko maan tasolla noin 55000 yksilöä. Kannan leikkaamiseksi suurella todennäköisyydellä olisi tavoiteltava noin 60000–63000 yksilön saalismäärää

Suomen valkohäntäpeurakannan koko arvioitiin bayeslaiseen tilastotieteeseen perustuvan populaatiomallin avulla ottaen huomioon vasatuotto, vuotuinen saalis, sen ikä- ja sukupuolijakauma sekä peurakolareista ja suurpedoista johtuva poistuma.

Lisätietoja: Jyrki Pusenius, hirvieläintutkija, Luonnonvarakeskus p. 0400 529865

Lisätietoja: Tuomas Kukko, tutkija, Luonnonvarakeskus p. 029 5323027

 

Kanta-arvio menetelmäkuvauksineen: Valkohäntäpeurakanta_talvella_2019_2020.pdf

Riistanhoitoyhdistysten valkohäntäpeurakanta-arviot: Riistanhoitoyhdistysten_valkohäntäpeurakannat_2019_2020.xlsx

13.3.2020 | riistahavainnot.fi/sorkkaelaimet
Uppgifter för planering av beskattningen av älgstammen

I tabellerna nedan finns de uppgifter som älgförvaltningsområdena och jaktvårdsföreningarna behöver vid planering av beskattningen av älgstammen. Utifrån uppgifterna i tabellerna går det med hjälp av beskattningsräknaren att räkna ut älgförvaltningsområdets beskattningsplan. Användningsrekommendationer och anvisningar i anknytning till materialet finns på den första fliken i respektive datatabell och beskattningsräknare.

Mer information: Jyrki Pusenius, hjortdjursforskare, Naturresursinstitutet, tfn 0400 529 865

Tabeller

Beskattningsverktyg: Verotuslaskuri_2020.xlsx
Svenskspråkigt beskattningsverktyg: Beskattningsräknare_2020.xlsx
Nödvändiga uppgifter för jaktvårdsföreningarnas beskattningsplanering av älgstammarna 2020: Riistanhoitoyhdistysten_verotustiedot_2020.xlsx
Nödvändiga uppgifter för älgförvaltningsområdenas beskattningsplanering och Naturresursinstitutets beskattningsrekommendationer: Hirvitalousalueiden_verotustiedot_verotussuositus_2020.xlsx

13.3.2020 | riistahavainnot.fi/sorkkaelaimet
Tietoja hirvikannan verotuksen suunnitteluun

Oheisista taulukoista löytyvät hirvitalousalueiden ja riistanhoitoyhdistysten hirvikantojen verotussuunnitteluun tarvittavat tiedot. Taulukoiden tiedoista voidaan laskea verotuslaskurin avulla hirvitalousalueen verotussuunnitelma. Aineistoon liittyviä käyttösuosituksia ja ohjeita löytyy kunkin tietotaulukon ja verotuslaskurin ensimmäiseltä välilehdeltä.

Lisätietoja: Jyrki Pusenius, hirvieläintutkija, Luonnonvarakeskus p. 0400 529865

Taulukot

Verotustyökalu: Verotuslaskuri_2020.xlsx
Ruotsinkielinen verotustyökalu: Beskattningsräknare_2020.xlsx
Riistanhoitoyhdistysten hirvikantojen vuoden 2020 verotussuunnitteluun tarvittavat tiedot: Riistanhoitoyhdistysten_verotustiedot_2020.xlsx
Hirvitalousalueiden verotussuunnitteluun tarvittavat tiedot ja Luonnonvarakeskuksen verotussuositukset: Hirvitalousalueiden_verotustiedot_verotussuositus_2020.xlsx


Uusimmat riista-aiheiset uutiset ovat luettavissa Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilta.