Kannanarviointi

Luonnonvarakeskus (Luke) vastaa suurpetojen kanta-arvioiden tuottamisesta ja suurpetokantojen tutkimisesta, muun muassa kantojen monimuotoisuuden ja elinvoimaisuuden selvittämiseksi. Luke tutkii myös suurpetoihin liittyviä konflikteja ja yrittää löytää niihin ratkaisuja. Luke on osa riistakonsernia, jonka toimintaa ohjaa maa- ja metsätalousministeriö. Suomen riistakeskus hoitaa muun muassa metsästyslain mukaiset lupa-asiat, kuten suurpetojen pyyntilupien myöntämisen, ja tukee tutkimusta kanta-arviointiin tarvittavan havaintoaineiston kokoamisessa.

Suomen suurpetopolitiikkaa ohjaa maa- ja metsätalousministeriö ja viimekädessä siitä vastaa maa- ja metsätalousministeri.

Luke tekee vuosittain arvion suurpetokantojen koosta, lisääntymistuotosta sekä metsästettävyydestä riistanhoitopiireittäin. Arviot toimitetaan lausuntoina maa- ja metsätalousministeriölle, ja sitä käytetään suurpetojen kestävän hoidon suunnittelemiseen.

Arvio pohjautuu suurelta osin petohavaintojärjestelmän tuottamiin pentuehavaintoihin. Uusimmat kanta-arviotiedot löytyvät Riistahavainnot.fi-palvelusta.

Suden kanta-arvio

Luke antaa lausunnon suden kanta-arviosta alkuvuodesta. Tämän lisäksi Luke antaa väliarvion susilaumojen määrästä marraskuussa ja tarkennetun väliarvion laumojen määrästä sekä alustavan arvion susiyksilöiden määrästä joulukuussa.

Susikannan arvio perustuu suurpetoyhdyshenkilöille ilmoitettuihin susihavaintoihin, susien satelliittiseurantaan, suden reviirin ja biologian tuntemiseen ja DNA-tutkimukseen. Esimerkiksi kun tiedetään reviirin keskimääräinen koko (n. 1100 km2) ja se, että lisääntyvä pari eli alfapari ei hyväksy reviirilleen vieraita yksilöitä ja tämä tieto yhdistetään havaintotietoihin ja satelliittiseurantaan, voidaan havainnoista muodostaa käsitys laumojen lukumäärästä.

Susikannan alueellista kokoa ja levittäytymistä on mahdollista tarkentaa vielä erillislaskennoilla, joissa metsästäjät ja luontoharrastajat yhdessä Luonnonvarakeskuksen tutkijoitten kanssa laskevat jonkin alueen tilanteen yhden päivän aikana. Näistä erillislaskennoista saadaan myös vertailutietoa kanta-arvioiden osuvuudesta. Tähän mennessä molemmilla laskentatavoilla saadut arviotiedot ovat olleen hyvin lähellä toisiaan, mitä voidaan pitää myös yhtenä Luken kanta-arvioinnin luotettavuuden mittarina.

Lisätietoja suden kanta-arviosta löydät Luonnonvarakeskuksen sivuilta tästä linkistä.

Ilves

Ilveslausunto annetaan alkukesällä touko-kesäkuussa. Ilveskanta arvioidaan suurpetoyhdyshenkilöiden 1.9. – 28.2. (29.2.) välisenä aikana kirjaamien pentuehavaintojen perusteella. Lisäksi runsauden arviointiin saadaan täydentävää tietoa sekä erillisten lumijälkilaskentojen että Luken tutkimushankkeiden tuloksena.

Lisätietoja ilveksen kanta-arviosta löydät Luonnonvarakeskuksen sivuilta tästä linkistä.

Karhu

Karhua koskeva lausunto julkaistaan keväällä helmi-maaliskuussa. Karhuarvio perustuu edellisenä vuonna tehtyihin karhun pentuehavaintoihin. Pentueet liikkuvat muihin karhuihin verrattuna selkeästi suppealla alueella. Erillisten pentueiden lukumäärän arvioinnissa käytetään etäisyyskriteereitä, havaintojen päivämääriä, tietoa pentujen määrästä ja naaraskarhun ja pentujen tassun kokoa.

Lapissa, Länsi- ja Etelä-Suomessa karhukannan arvioinnissa korostuvat havainnot yksinään liikkuvista karhuista, koska pentueet ovat näillä alueilla harvinaisia, ja karhukanta muodostuu ensisijaisesti nuorista uroksista.

Lisätietoja karhun kanta-arviosta löydät Luonnonvarakeskuksen sivuilta tästä linkistä.

Ahma

Ahmakanta-arvion tekeminen on haasteellista ja siihen liittyy enemmän epävarmuutta kuin muiden suurpetojen kanta-arviointiin. Luonnonvarakeskus ei tee ahman kanta-arvioita vuosittain, vaan se annetaan tarpeen mukaan.

Ahmakanta-arvion tuottamiseen käytetään petoyhdyshenkilöiden ilmoittamia havaintoja. Tämän lisäksi poronhoitoalueella ahmakannan seurannassa keskeinen rooli on Metsähallituksen ja paliskuntien yhteisillä, systemaattisilla jälkilaskennoilla, joita vuosittain tehdään noin 3 – 5 erillistä laskentaa. Poronhoitoalueen eteläpuolelta saadaan arvokasta tietoa myös Suomen riistakeskuksen koordinoimista suurpetojen lumijälkilaskennoista.