Riistahavainnot.fi

| FI

Aktuellt

15.3.2019 | riistahavainnot.fi/sorkkaelaimet
Uppgifter för planering av beskattningen av älgstammen

I tabellerna nedan finns de uppgifter som älgförvaltningsområdena och jaktvårdsföreningarna behöver vid planering av beskattningen av älgstammen. Utifrån uppgifterna i tabellerna går det med hjälp av beskattningsräknaren att räkna ut älgförvaltningsområdets beskattningsplan. Användningsrekommendationer och anvisningar i anknytning till materialet finns på den första fliken i respektive datatabell och beskattningsräknare.

Mer information: Jyrki Pusenius, hjortdjursforskare, Naturresursinstitutet, tfn 0400 529 865

Tabeller

Beskattningsverktyg: Verotuslaskuri_2019.xlsx
Svenskspråkigt beskattningsverktyg: Beskattningsräknare_2019.xlsx
Nödvändiga uppgifter för jaktvårdsföreningarnas beskattningsplanering av älgstammarna 2019: Riistanhoitoyhdistysten_verotustiedot_2019.xlsx
Nödvändiga uppgifter för älgförvaltningsområdenas beskattningsplanering och Naturresursinstitutets beskattningsrekommendationer: Hirvitalousalueiden_verotustiedot_verotussuositus_2019.xlsx (uppdatering 19.3.2019)

15.3.2019 | riistahavainnot.fi/sorkkaelaimet
Tietoja hirvikannan verotuksen suunnitteluun

Oheisista taulukoista löytyvät hirvitalousalueiden ja riistanhoitoyhdistysten hirvikantojen verotussuunnitteluun tarvittavat tiedot. Taulukoiden tiedoista voidaan laskea verotuslaskurin avulla hirvitalousalueen verotussuunnitelma. Aineistoon liittyviä käyttösuosituksia ja ohjeita löytyy kunkin tietotaulukon ja verotuslaskurin ensimmäiseltä välilehdeltä.

Lisätietoja: Jyrki Pusenius, hirvieläintutkija, Luonnonvarakeskus p. 0400 529865

Taulukot

Verotustyökalu: Verotuslaskuri_2019.xlsx
Ruotsinkielinen verotustyökalu: Beskattningsräknare_2019.xlsx
Riistanhoitoyhdistysten hirvikantojen vuoden 2019 verotussuunnitteluun tarvittavat tiedot: Riistanhoitoyhdistysten_verotustiedot_2019.xlsx
Hirvitalousalueiden verotussuunnitteluun tarvittavat tiedot ja Luonnonvarakeskuksen verotussuositukset: Hirvitalousalueiden_verotustiedot_verotussuositus_2019.xlsx (päivitys 19.3.2019)

1.3.2019 | riistahavainnot.fi/sorkkaelaimet
Naturresursinstitutet har uppskattat storleken på älgstammen

Enligt Naturresursinstitutets uppskattning av storleken på älgstammen var stammen efter jakten hösten 2018 ungefär 86 500 älgar (95 % konfidensintervall 74 500–99 000 älgar). Jämfört med året innan var stammen elva procent mindre. Den högsta älgtätheten (≥ 5 älgar/1 000 ha) var vid den södra och sydvästra kusten. I stora delar av södra och västra Finland varierade älgtätheten mellan 3 och 4 älgar per 1 000 hektar. I östra och norra Finland var tätheten främst mindre än 3 älgar per 1 000 hektar. År 2017 upptäcktes en minskning i kalvproduktionen i stora områden i östra och norra Finland, och nu har minskningen avtagit något. Områden där könsproportionen för vuxna älgar var högst 1,5 kor per tjur finns främst i sydvästra och södra Finland och norra Lappland.

Älgstammens storlek och struktur i Finland uppskattades enligt älghushållningsområde utifrån uppgifter som rapporterades under älgjakten hösten 2018 i tjänsten Oma riista och på älginformationsskort. Älgsällskapen registrerade sina dagliga observationer och älgfångster under jakten och uppskattade storleken på den återstående älgstammen i det egna området efter jakten. En lagstadgad anmälan om fångst gjordes av 5 497 sällskap. Älgobservationer registrerades av 5 353 sällskap, dvs. 97 procent av sällskapen.

Stamuppskattningarna har gjorts med Naturresursinstitutets modell för stamuppskattning. Storleken på älgstammen uppskattas med en populationsmodell baserad på en bayesiansk statistik, med beaktande av årlig fångst, kalvproduktion och avgång till följd av älgolyckor och stora rovdjur. Med hjälp av modellen beräknas fördelningarna av populationens storlek och struktur så att modellens kompatibilitet med dagliga observationer, jägarnas uppskattning av den återstående stammen och eventuella resultat av mark- och flygberäkningar samt antalet älgolyckor de senaste åren ska vara bästa möjliga.

Uppskattningar av älgstammens storlek och struktur enligt älghushållningsområde

Tabellen Hirvitietotauluko_2019.xlsx visar den återstående älgstammens storlek och täthet efter jakten (älgar/1 000 ha) med 95 % konfidensintervall 2000–2018, de siffror som beskriver strukturen hos den älgstam som är föremål för jakt och andelen kalvar i den återstående stammen efter jakten.

Bilden Hirvitiheyden_aikasarjat_ja_saalis_2000_2018.pdf visar variationerna i älgstammens täthet, 95 % konfidensintervall och i fångstätheten 2000–2018. Med vertikal linje presenteras för jämförelsens skull de målsatta tätheter som de regionala viltvårdsråden har fastställt.

Bilderna Lehmiä_per_sonni_aikasarjat_2000_2018.pdf och Vasatuoton_aikasarjat_2000_2018.pdf visar variationerna i älgstammens struktur 2000–2018.

Kartorna Kartta_hirvitalousalueet.pdf och Kartta_tiheyspinta_lukemat_2018.pdf visar älghushållningsområdena och de regionala variationerna i älgstammens täthet i Finland. Kartan Kartta_saalistiheys_2018.pdf visar fångsten från älgjakten hösten 2018 i proportion till älghushållningsområdets areal. Täthetskartorna visar den utjämnade täthetsarealen härledd från tätheterna i de ekonomiska regionerna och de genomsnittliga tätheterna i älghushållningsområdena i siffror.

Kartorna Kartta_lehmiä_sonni_2018.pdf och Kartta_kannan_vasaosuus_2018.pdf visar könsfördelningen för vuxna älgar i den stam som är föremål för jakt och de regionala variationerna i åldersfördelningen av den återstående stammen.

Mer information: Jyrki Pusenius, älgforskare, Naturresursinstitutet, tfn 0400 529 865

1.3.2019 | riistahavainnot.fi/sorkkaelaimet
Luonnonvarakeskus arvioinut hirvikannan koon

Luonnonvarakeskuksen tuottaman hirvikannan arvion mukaan hirvikannan koko syksyn 2018 jahdin jälkeen oli noin 86500 hirveä (95 % luottamusväli 74500 – 99000 hirveä). Edelliseen vuoteen verrattuna kanta pieneni 11 prosenttia. Suurimmat hirvitiheydet (≥ 5 hirveä / 1000 ha) olivat eteläisellä ja lounaisella rannikolla. Suuressa osassa Etelä- ja Länsi-Suomea hirvitiheydet vaihtelivat välillä 3 – 4 hirveä / 1000 ha. Itä – ja Pohjois-Suomessa tiheydet olivat pääosin alle 3 hirveä / 1000 ha. Edellisenä vuonna laajoilla alueilla Itä ja Pohjois-Suomessa havaittu vastatuoton alenema on nyt korjaantunut jonkin verran. Alueet joilla aikuiskannan sukupuolten lukusuhde oli korkeintaan 1,5 lehmää sonnia kohden olivat pääosin Lounais- ja Etelä-Suomessa ja Pohjois-Lapissa.

Suomen hirvikannan koko ja rakenne arvioitiin hirvitalousalueittain käyttäen Oma riista – palvelussa ja hirvitietokorteilla syksyn 2018 hirvijahdin aikana ilmoitettua tietoa. Hirviseurueet kirjasivat päivittäiset havaintonsa ja kaatonsa jahdin aikana ja arvioivat metsästyksen jälkeen alueelleen jääneen hirvikannan koon. Lakisääteisen saalisilmoituksen teki 5497 seuruetta. Hirvihavaintoja kirjasi 5353 seuruetta eli 97 % seurueista.

Kannanarviot on tehty Luonnonvarakeskuksen kannanarviomallilla. Hirvikannan koko arvioidaan bayesilaiseen tilastotieteeseen perustuvan populaatiomallin avulla ottaen huomioon vuotuinen saalis ja vasatuotto sekä hirvikolareista ja suupedoista johtuva poistuma. Mallin avulla lasketaan populaation koolle ja rakenteelle jakaumat siten että mallin yhteensopivuus päivittäisten havaintojen, metsästäjien ilmoittaman jäävän kannan arvion ja mahdollisten maa- ja lentolaskentatulosten sekä viime vuosien hirvikolarimäärien kanssa on mahdollisimman hyvä.

Hirvitalousaluekohtaiset hirvikannan koon ja rakenteen arviot

Taulukossa Hirvitietotauluko_2019.xlsx on metsästyksen jälkeen jäävän hirvikannan koko ja tiheys (hirviä / 1000 ha) 95 % luottamusväleineen vuosilta 2000 – 2018, metsästettävän hirvikannan rakennetta kuvaavat luvut sekä vasaosuus metsästyksen jälkeen jäävässä kannassa.

Kuvassa Hirvitiheyden_aikasarjat_ja_saalis_2000_2018.pdf on hirvikannan tiheyden, sen 95 % luottamusvälin ja saalistiheyden vaihtelu vuosina 2000 – 2018. Pystyviivalla esitetään vertailun vuoksi alueellisten riistaneuvostojen hirvikannalle asettamat tavoitetiheydet.

Kuvissa Lehmiä_per_sonni_aikasarjat_2000_2018.pdf ja Vasatuoton_aikasarjat_2000_2018.pdf esitetään hirvikannan rakenteen vaihtelu vuosina 2000 – 2018.

Kartoissa Kartta_hirvitalousalueet.pdf ja Kartta_tiheyspinta_lukemat_2018.pdf esitetään Suomen hirvitalousalueet ja hirvikannan alueellinen tiheysvaihtelu. Kartassa Kartta_saalistiheys_2018.pdf esitetään syksyn 2018 hirvijahdin hirvitalousalueen pinta-alaan suhteutettu saalismäärä. Tiheyskartoissa on talousalueiden tiheyksistä johdettu tasoitettu tiheyspinta ja hirvitalousalueiden keskimääräiset tiheydet numeroina.

Kartoissa Kartta_lehmiä_sonni_2018.pdf ja Kartta_kannan_vasaosuus_2018.pdf esitetään metsästettävän kannan aikuisten hirvien sukupuolijakauman ja jäävän kannan ikäjakauman alueellinen vaihtelu.

Lisätietoja: Jyrki Pusenius, hirvitutkija, Luonnonvarakeskus p. 0400 529865

27.3.2018 | riistahavainnot.fi/sorkkaelaimet
Valkohäntäpeurakanta yhä kasvussa

Suomen valkohäntäpeurakanta talvella 2017–2018 oli noin 98100 yksilöä (95 % luottamusväli 93100 – 103800) yksilöä. Kanta kasvoi edellisvuodesta 12,5 %. Kannan tuottoprosentiksi arvioitiin 67,8 % (95 % luottamusväli 65,4 – 70,1 %). Aikuiskannan sukupuolisuhteeksi arvioitiin 1,39 naarasta urosta kohden (95 % luottamusväli 1,32 – 1,46). Arvion mukaan muu kuin metsästyspoistuma vie koko maan jäävästä kannasta vuosittain keskimäärin noin 6,3 % (alimmillaan noin 5,2 % ja korkeimmillaan noin 9,0 %) ennen seuraavaa jahtikautta. Yhdistämällä edellä luetellut kannan koon ja rakenteen tunnusluvut epävarmuuksineen voidaan päätellä, että kannan kasvun taittamiseksi vaadittava saalismäärä tulevalla metsästyskaudella on koko maan tasolla noin 56000 (95 % luottamusväli 46000 – 66000) yksilöä.

 

Lisätietoja: Jyrki Pusenius, hirvieläintutkija, Luonnonvarakeskus p. 0400 529865

Lisätietoja: Tuomas Kukko, tutkija, Luonnonvarakeskus p. 029 5323027

 

Kanta-arvio menetelmäkuvauksineen: Valkohäntäpeurakanta talvella 2017_2018.pdf

Riistanhoitoyhdistysten valkohäntäpeurakanta-arviot: Riistanhoitoyhdistysten_valkohäntäpeurakannat_2017_2018.xlsx

21.3.2018 | riistahavainnot.fi/sorkkaelaimet
Hirvikannan verotussuositukseen täydennys

Luonnonvarakeskus on täydentänyt hirvikannan verotuksen suunnittelun tietoja sekä verotussuositustaan. Verotussuositukseen on lisätty alueellisten riistaneuvostojen asettamat uudet kannanhoidon tavoitteet Lapin ja Oulun hirvitalousalueille. Lisäksi hirvitalousalueen Pohjois-Savo 3 hirvikannan tiheyden tavoite on korjattu. Riistanhoitoyhdistysten verotustiedoissa on muutos hirvitalousalueeseen Varsinais-Suomi 3 kuuluvien riistanhoitoyhdistysten osalta.

Lisätietoja: Jyrki Pusenius, hirvieläintutkija, Luonnonvarakeskus p. 0400 529865

Päivitetyt taulukot
Riistanhoitoyhdistysten hirvikantojen vuoden 2018 verotussuunnitteluun tarvittavat tiedot: Riistanhoitoyhdistysten_verotustiedot_2018.xlsx
Hirvitalousalueiden verotussuunnittelu tiedot ja Luonnonvarakeskuksen verotussuositukset: Hirvitalousalueiden_verotustiedot_verotussuositus_2018.xlsx

Kaikki muutokset on listattu taulukoiden selite-välilehdillä.

16.3.2018 | riistahavainnot.fi/sorkkaelaimet
Tietoja hirvikannan verotuksen suunnitteluun

Oheisista taulukoista löytyvät hirvitalousalueiden ja riistanhoitoyhdistysten hirvikantojen verotussuunnitteluun tarvittavat tiedot. Taulukoiden tiedoista voidaan laskea verotuslaskurin avulla hirvitalousalueen verotussuunnitelma. Aineistoon liittyviä käyttösuosituksia ja ohjeita löytyy kunkin tietotaulukon ja verotuslaskurin ensimmäiseltä välilehdeltä.

 

Lisätietoja: Jyrki Pusenius, hirvieläintutkija, Luonnonvarakeskus p. 0400 529865

Taulukot
Verotustyökalu: Verotuslaskuri_2018.xlsx
Ruotsinkielinen verotustyökalu: Beskattningsräknare_2018.xlsx
Riistanhoitoyhdistysten hirvikantojen vuoden 2018 verotussuunnitteluun tarvittavat tiedot: Riistanhoitoyhdistysten_verotustiedot_2018.xlsx
Hirvitalousalueiden verotussuunnittelu tiedot ja Luonnonvarakeskuksen verotussuositukset: Hirvitalousalueiden_verotustiedot_verotussuositus_2018.xlsx

8.3.2018 | riistahavainnot.fi/sorkkaelaimet
Eviran tiedote: Metsään kuolleella hirvellä näivetystauti
2.3.2018 | riistahavainnot.fi/sorkkaelaimet
Hirvikannan koko pienentynyt, vasatuotto alhainen Itä- ja Pohjois-Suomessa

Luonnonvarakeskuksen tuottaman hirvikannan arvion mukaan hirvikannan koko syksyn 2017 jahdin jälkeen oli noin 88500 hirveä (95 % luottamusväli 76500 – 101000 hirveä). Edelliseen vuoteen verrattuna kanta pieneni Etelä-Suomessa 12 prosenttia ja Pohjois-Suomessa 11 prosenttia. Suurimmat hirvitiheydet (≥ 5 hirveä / 1000 ha) olivat eteläisellä ja lounaisella rannikolla. Suuressa osassa Etelä- ja Länsi-Suomea hirvitiheydet vaihtelivat välillä 3 – 4 hirveä / 1000 ha. Itä – ja Pohjois-Suomessa tiheydet olivat pääosin alle 3 hirveä / 1000 ha. Kannan tuotto aikuisia naarashirviä kohden laskettuna oli laajoilla alueilla Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Kainuussa, Koillismaalla ja Itä-Lapissa alhaisimmillaan tällä vuosituhannella. Aikuiskannan sukupuolten lukusuhde oli korkeintaan 1,5 lehmää sonnia kohden Lounais- ja Etelä-Suomessa sekä Keski- ja Pohjois-Lapissa.

Suomen hirvikannan koko ja rakenne arvioitiin hirvitalousalueittain käyttäen Oma riista – palvelussa ja hirvitietokorteilla syksyn 2017 hirvijahdin aikana ilmoitettua tietoa. Hirviseurueet kirjasivat päivittäiset havaintonsa ja kaatonsa jahdin aikana ja arvioivat metsästyksen jälkeen alueelleen jääneen hirvikannan koon. Lakisääteisen saalisilmoituksen teki 5499 seuruetta. Hirvihavaintoja kirjasi 5343 seuruetta eli 97 % seurueista.

Kannanarviot on tehty Luonnonvarakeskuksen kannanarviomallilla. Hirvikannan koko arvioidaan bayesilaiseen tilastotieteeseen perustuvan populaatiomallin avulla ottaen huomioon vuotuinen saalis ja vasatuotto sekä hirvikolareista ja suupedoista johtuva poistuma. Mallin avulla lasketaan populaation koolle ja rakenteelle jakaumat siten että mallin yhteensopivuus päivittäisten havaintojen, metsästäjien ilmoittaman jäävän kannan arvion ja mahdollisten maa- ja lentolaskentatulosten sekä viime vuosien hirvikolarimäärien kanssa on mahdollisimman hyvä.

Hirvitalousaluekohtaiset hirvikannan koon ja rakenteen arviot

Taulukossa Hirvitietotaulukko_2018.xlsx on metsästyksen jälkeen jäävän hirvikannan koko ja tiheys (hirviä / 1000 ha) 95% luottamusväleineen vuosilta 2000 – 2017, metsästettävän hirvikannan rakennetta kuvaavat luvut sekä vasaosuus metsästyksen jälkeen jäävässä kannassa.

Kuvassa Hirvitiheyden_aikasarjat_ja_saalis_2000_2017.pdf on hirvikannan tiheyden, sen 95% luottamusvälin ja saalistiheyden vaihtelu vuosina 2000 – 2017. Pystyviivalla esitetään vertailun vuoksi alueellisten riistaneuvostojen hirvikannalle vuoden 2015 keväällä asettamat tavoitetiheydet.

Kuvissa Lehmiä_per_sonni_aikasarjat_2000_2017.pdf ja Vasatuoton_aikasarjat_2000_2017.pdf esitetään hirvikannan rakenteen vaihtelu vuosina 2000 – 2017.

Kartoissa Kartta_hirvitalousalueet.pdf ja Kartta_tiheyspinta_lukemat_2017.pdf esitetään Suomen hirvitalousalueet ja hirvikannan alueellinen tiheysvaihtelu. Kartassa Kartta_saalistiheys_2017.pdf esitetään syksyn 2017 hirvijahdin hirvitalousalueen pinta-alaan suhteutettu saalismäärä. Tiheyskartoissa on talousalueiden tiheyksistä johdettu tasoitettu tiheyspinta ja hirvitalousalueiden keskimääräiset tiheydet numeroina.

Kartoissa Kartta_lehmiä_sonni_2017.pdf ja Kartta_kannan_vasaosuus_2017.pdf esitetään metsästettävän kannan aikuisten hirvien sukupuolijakauman ja jäävän kannan ikäjakauman alueellinen vaihtelu.

Lisätietoja: Jyrki Pusenius, hirvitutkija, Luonnonvarakeskus p. 0400 529865

9.2.2018 | riistahavainnot.fi/sorkkaelaimet
Luonnonvarakeskus on arvioinut Suomen villisikakannan koon

Luonnonvarakeskus (Luke) on tuottanut ensimmäisen Suomen villisikakannan koon arvion. Luke arvioi kannan kooksi 3155 (2077–5473) yksilöä. Arvio on tarpeen metsästyssaaliin mitoittamiseksi siten että villisikakannan kokoa voidaan tehokkaasti rajoittaa. Rajoittamista tarvitaan erityisesti afrikkalaisen sikaruton Suomeen leviämisen ehkäisemiseksi. Kannanarvio on saatavissa tästä (Villisikakanta 2018).


Uusimmat riista-aiheiset uutiset ovat luettavissa Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilta.