Riistahavainnot.fi

| FI

Aktuellt

27.3.2018 | riistahavainnot.fi/sorkkaelaimet
Valkohäntäpeurakanta yhä kasvussa

Suomen valkohäntäpeurakanta talvella 2017–2018 oli noin 98100 yksilöä (95 % luottamusväli 93100 – 103800) yksilöä. Kanta kasvoi edellisvuodesta 12,5 %. Kannan tuottoprosentiksi arvioitiin 67,8 % (95 % luottamusväli 65,4 – 70,1 %). Aikuiskannan sukupuolisuhteeksi arvioitiin 1,39 naarasta urosta kohden (95 % luottamusväli 1,32 – 1,46). Arvion mukaan muu kuin metsästyspoistuma vie koko maan jäävästä kannasta vuosittain keskimäärin noin 6,3 % (alimmillaan noin 5,2 % ja korkeimmillaan noin 9,0 %) ennen seuraavaa jahtikautta. Yhdistämällä edellä luetellut kannan koon ja rakenteen tunnusluvut epävarmuuksineen voidaan päätellä, että kannan kasvun taittamiseksi vaadittava saalismäärä tulevalla metsästyskaudella on koko maan tasolla noin 56000 (95 % luottamusväli 46000 – 66000) yksilöä.

 

Lisätietoja: Jyrki Pusenius, hirvieläintutkija, Luonnonvarakeskus p. 0400 529865

Lisätietoja: Tuomas Kukko, tutkija, Luonnonvarakeskus p. 029 5323027

 

Kanta-arvio menetelmäkuvauksineen: Valkohäntäpeurakanta talvella 2017_2018.pdf

Riistanhoitoyhdistysten valkohäntäpeurakanta-arviot: Riistanhoitoyhdistysten_valkohäntäpeurakannat_2017_2018.xlsx

21.3.2018 | riistahavainnot.fi/sorkkaelaimet
Hirvikannan verotussuositukseen täydennys

Luonnonvarakeskus on täydentänyt hirvikannan verotuksen suunnittelun tietoja sekä verotussuositustaan. Verotussuositukseen on lisätty alueellisten riistaneuvostojen asettamat uudet kannanhoidon tavoitteet Lapin ja Oulun hirvitalousalueille. Lisäksi hirvitalousalueen Pohjois-Savo 3 hirvikannan tiheyden tavoite on korjattu. Riistanhoitoyhdistysten verotustiedoissa on muutos hirvitalousalueeseen Varsinais-Suomi 3 kuuluvien riistanhoitoyhdistysten osalta.

Lisätietoja: Jyrki Pusenius, hirvieläintutkija, Luonnonvarakeskus p. 0400 529865

Päivitetyt taulukot
Riistanhoitoyhdistysten hirvikantojen vuoden 2018 verotussuunnitteluun tarvittavat tiedot: Riistanhoitoyhdistysten_verotustiedot_2018.xlsx
Hirvitalousalueiden verotussuunnittelu tiedot ja Luonnonvarakeskuksen verotussuositukset: Hirvitalousalueiden_verotustiedot_verotussuositus_2018.xlsx

Kaikki muutokset on listattu taulukoiden selite-välilehdillä.

16.3.2018 | riistahavainnot.fi/sorkkaelaimet
Tietoja hirvikannan verotuksen suunnitteluun

Oheisista taulukoista löytyvät hirvitalousalueiden ja riistanhoitoyhdistysten hirvikantojen verotussuunnitteluun tarvittavat tiedot. Taulukoiden tiedoista voidaan laskea verotuslaskurin avulla hirvitalousalueen verotussuunnitelma. Aineistoon liittyviä käyttösuosituksia ja ohjeita löytyy kunkin tietotaulukon ja verotuslaskurin ensimmäiseltä välilehdeltä.

 

Lisätietoja: Jyrki Pusenius, hirvieläintutkija, Luonnonvarakeskus p. 0400 529865

Taulukot
Verotustyökalu: Verotuslaskuri_2018.xlsx
Ruotsinkielinen verotustyökalu: Beskattningsräknare_2018.xlsx
Riistanhoitoyhdistysten hirvikantojen vuoden 2018 verotussuunnitteluun tarvittavat tiedot: Riistanhoitoyhdistysten_verotustiedot_2018.xlsx
Hirvitalousalueiden verotussuunnittelu tiedot ja Luonnonvarakeskuksen verotussuositukset: Hirvitalousalueiden_verotustiedot_verotussuositus_2018.xlsx

8.3.2018 | riistahavainnot.fi/sorkkaelaimet
Eviran tiedote: Metsään kuolleella hirvellä näivetystauti
2.3.2018 | riistahavainnot.fi/sorkkaelaimet
Hirvikannan koko pienentynyt, vasatuotto alhainen Itä- ja Pohjois-Suomessa

Luonnonvarakeskuksen tuottaman hirvikannan arvion mukaan hirvikannan koko syksyn 2017 jahdin jälkeen oli noin 88500 hirveä (95 % luottamusväli 76500 – 101000 hirveä). Edelliseen vuoteen verrattuna kanta pieneni Etelä-Suomessa 12 prosenttia ja Pohjois-Suomessa 11 prosenttia. Suurimmat hirvitiheydet (≥ 5 hirveä / 1000 ha) olivat eteläisellä ja lounaisella rannikolla. Suuressa osassa Etelä- ja Länsi-Suomea hirvitiheydet vaihtelivat välillä 3 – 4 hirveä / 1000 ha. Itä – ja Pohjois-Suomessa tiheydet olivat pääosin alle 3 hirveä / 1000 ha. Kannan tuotto aikuisia naarashirviä kohden laskettuna oli laajoilla alueilla Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Kainuussa, Koillismaalla ja Itä-Lapissa alhaisimmillaan tällä vuosituhannella. Aikuiskannan sukupuolten lukusuhde oli korkeintaan 1,5 lehmää sonnia kohden Lounais- ja Etelä-Suomessa sekä Keski- ja Pohjois-Lapissa.

Suomen hirvikannan koko ja rakenne arvioitiin hirvitalousalueittain käyttäen Oma riista – palvelussa ja hirvitietokorteilla syksyn 2017 hirvijahdin aikana ilmoitettua tietoa. Hirviseurueet kirjasivat päivittäiset havaintonsa ja kaatonsa jahdin aikana ja arvioivat metsästyksen jälkeen alueelleen jääneen hirvikannan koon. Lakisääteisen saalisilmoituksen teki 5499 seuruetta. Hirvihavaintoja kirjasi 5343 seuruetta eli 97 % seurueista.

Kannanarviot on tehty Luonnonvarakeskuksen kannanarviomallilla. Hirvikannan koko arvioidaan bayesilaiseen tilastotieteeseen perustuvan populaatiomallin avulla ottaen huomioon vuotuinen saalis ja vasatuotto sekä hirvikolareista ja suupedoista johtuva poistuma. Mallin avulla lasketaan populaation koolle ja rakenteelle jakaumat siten että mallin yhteensopivuus päivittäisten havaintojen, metsästäjien ilmoittaman jäävän kannan arvion ja mahdollisten maa- ja lentolaskentatulosten sekä viime vuosien hirvikolarimäärien kanssa on mahdollisimman hyvä.

Hirvitalousaluekohtaiset hirvikannan koon ja rakenteen arviot

Taulukossa Hirvitietotaulukko_2018.xlsx on metsästyksen jälkeen jäävän hirvikannan koko ja tiheys (hirviä / 1000 ha) 95% luottamusväleineen vuosilta 2000 – 2017, metsästettävän hirvikannan rakennetta kuvaavat luvut sekä vasaosuus metsästyksen jälkeen jäävässä kannassa.

Kuvassa Hirvitiheyden_aikasarjat_ja_saalis_2000_2017.pdf on hirvikannan tiheyden, sen 95% luottamusvälin ja saalistiheyden vaihtelu vuosina 2000 – 2017. Pystyviivalla esitetään vertailun vuoksi alueellisten riistaneuvostojen hirvikannalle vuoden 2015 keväällä asettamat tavoitetiheydet.

Kuvissa Lehmiä_per_sonni_aikasarjat_2000_2017.pdf ja Vasatuoton_aikasarjat_2000_2017.pdf esitetään hirvikannan rakenteen vaihtelu vuosina 2000 – 2017.

Kartoissa Kartta_hirvitalousalueet.pdf ja Kartta_tiheyspinta_lukemat_2017.pdf esitetään Suomen hirvitalousalueet ja hirvikannan alueellinen tiheysvaihtelu. Kartassa Kartta_saalistiheys_2017.pdf esitetään syksyn 2017 hirvijahdin hirvitalousalueen pinta-alaan suhteutettu saalismäärä. Tiheyskartoissa on talousalueiden tiheyksistä johdettu tasoitettu tiheyspinta ja hirvitalousalueiden keskimääräiset tiheydet numeroina.

Kartoissa Kartta_lehmiä_sonni_2017.pdf ja Kartta_kannan_vasaosuus_2017.pdf esitetään metsästettävän kannan aikuisten hirvien sukupuolijakauman ja jäävän kannan ikäjakauman alueellinen vaihtelu.

Lisätietoja: Jyrki Pusenius, hirvitutkija, Luonnonvarakeskus p. 0400 529865

9.2.2018 | riistahavainnot.fi/sorkkaelaimet
Luonnonvarakeskus on arvioinut Suomen villisikakannan koon

Luonnonvarakeskus (Luke) on tuottanut ensimmäisen Suomen villisikakannan koon arvion. Luke arvioi kannan kooksi 3155 (2077–5473) yksilöä. Arvio on tarpeen metsästyssaaliin mitoittamiseksi siten että villisikakannan kokoa voidaan tehokkaasti rajoittaa. Rajoittamista tarvitaan erityisesti afrikkalaisen sikaruton Suomeen leviämisen ehkäisemiseksi. Kannanarvio on saatavissa tästä (Villisikakanta 2018).

3.11.2017 | riistahavainnot.fi/sorkkaelaimet
Reaaliaikainen hirven verotusennuste on julkaistu

Reaaliaikaiset verotusennusteet on julkaistu hirvitalousalueittain.  Valitse haluamasi Hirvitalousalue ja Kuvat-osiosta Reaaliaikainen verotusennuste. Palveluun pääset tästä.

24.3.2017 | riistahavainnot.fi/sorkkaelaimet
Valkohäntäpeurojen määrä kasvussa: kanta jahdin päätteeksi lähes 80000 yksilöä

Suomen valkohäntäpeurakannan koko arvioitiin populaatiomallin avulla ottaen huomioon vasatuotto, vuotuinen saalis, sen ikä- ja sukupuolijakauma sekä peurakolareista ja suupedoista johtuva poistuma. Mallin tulosten perusteella Suomen valkohäntäpeurakanta talvella 2016–2017 oli noin 77100 yksilöä (95 % luottamusväli 72500 – 81800) yksilöä. Kannan tuottoprosentiksi arvioitiin 62,9 % (95 % luottamusväli 60,4 – 65,3 %). Aikuiskannan sukupuolisuhteeksi arvioitiin 1,35 naarasta urosta kohden (95 % luottamusväli 1,28 – 1,43). Lue koko tiedote tästä.

Koko Suomelle laskettu kanta allokoitiin riistanhoitoyhdistyksiin niiden seurueiden ilmoittamien jäävien kantojen suhteessa. Riistanhoitoyhdistyksille allokoidut kanta-arviot löytyvät tästä.

Valkohäntäpeuran verotuslaskuri riistanhoitoyhdistyksille löytyy tästä.

21.3.2017 | riistahavainnot.fi/sorkkaelaimet
Korjatut verotussuunnittelu- ja suositustiedot sekä ruotsinkielinen verotuslaskuri

Ohessa korjatut verotussuunnitelmat ja –suositukset sekä ruotsinkielinen verotustyökalu (Beskattningsräknare_2017.xlsx).

Verotustaulukoihin on korjattu susien aiheuttama poistuma tammi – syyskuussa, joka oli aikaisemmissa taulukoissa arvioitu liian suureksi: Susien poistamat saman vuoden vasat, jotka sisältyvät vasatuottoarvioon oli sisällytetty muuhun poistumaan. Tämän vuoksi alueilla, joilla on susia tavoitteisiin tarvittava saalis on jonkin verran kasvanut.

Taulukko Hirvitalousalueiden_verotustiedot_verotussuositus_2017_korjattu.xlsx korvaa 17.3. julkaistun Hirvitalousalueiden_verotustiedot_verotussuositus_2017.xls taulukon ja Riistanhoitoyhdistysten_verotustiedot_2017_korjattu.xlsx 17.3. julkaistun Riistanhoitoyhdistysten_verotustiedot_2017.xls taulukon.

Luken hirvieläintutkimus pahoittelee virheellisistä tiedoista aiheutuneita ongelmia ja kiittää susien aiheuttamaa poistumaa koskevan virheen huomannutta Kuhmon rhy:n toiminnanohjaaja Olavi Pääkköstä ja verotuslaskurin kääntäjää Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Mikael Wikströmiä.

Lisätietoja: Jyrki Pusenius, hirvieläintutkija, Luonnonvarakeskus p.0400 529865

17.3.2017 | riistahavainnot.fi/sorkkaelaimet
Hirvitalousalueiden verotussuunnittelun tiedot ja Luonnonvarakeskuksen hirvikannan verotussuositus

Oheisesta taulukosta Hirvitalousalueiden_verotustiedot_verotussuositus_2017.xlsx löytyvät hirvitalousalueiden hirvikantojen vuoden 2017 verotussuunnitteluun tarvittavat tiedot ja Luonnonvarakeskuksen verotussuositukset. Taulukon tiedoista voidaan laskea verotuslaskurin (Verotuslaskuri_2017.xlsx) avulla hirvitalousalueen verotussuunnitelma. Aineistoon liittyviä käyttösuosituksia ja ohjeita löytyy tietotaulukon ’Selite’ välilehdeltä ja verotuslaskurista.


Uusimmat riista-aiheiset uutiset ovat luettavissa Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilta.