Riistahavainnot.fi

| SV

Ajankohtaista

24.3.2017 | riistahavainnot.fi/hirvielaimet
Valkohäntäpeurojen määrä kasvussa: kanta jahdin päätteeksi lähes 80000 yksilöä

Suomen valkohäntäpeurakannan koko arvioitiin populaatiomallin avulla ottaen huomioon vasatuotto, vuotuinen saalis, sen ikä- ja sukupuolijakauma sekä peurakolareista ja suupedoista johtuva poistuma. Mallin tulosten perusteella Suomen valkohäntäpeurakanta talvella 2016–2017 oli noin 77100 yksilöä (95 % luottamusväli 72500 – 81800) yksilöä. Kannan tuottoprosentiksi arvioitiin 62,9 % (95 % luottamusväli 60,4 – 65,3 %). Aikuiskannan sukupuolisuhteeksi arvioitiin 1,35 naarasta urosta kohden (95 % luottamusväli 1,28 – 1,43). Lue koko tiedote tästä.

Koko Suomelle laskettu kanta allokoitiin riistanhoitoyhdistyksiin niiden seurueiden ilmoittamien jäävien kantojen suhteessa. Riistanhoitoyhdistyksille allokoidut kanta-arviot löytyvät tästä.

Valkohäntäpeuran verotuslaskuri riistanhoitoyhdistyksille löytyy tästä.

21.3.2017 | riistahavainnot.fi/hirvielaimet
Korjatut verotussuunnittelu- ja suositustiedot sekä ruotsinkielinen verotuslaskuri

Ohessa korjatut verotussuunnitelmat ja –suositukset sekä ruotsinkielinen verotustyökalu (Beskattningsräknare_2017.xlsx).

Verotustaulukoihin on korjattu susien aiheuttama poistuma tammi – syyskuussa, joka oli aikaisemmissa taulukoissa arvioitu liian suureksi: Susien poistamat saman vuoden vasat, jotka sisältyvät vasatuottoarvioon oli sisällytetty muuhun poistumaan. Tämän vuoksi alueilla, joilla on susia tavoitteisiin tarvittava saalis on jonkin verran kasvanut.

Taulukko Hirvitalousalueiden_verotustiedot_verotussuositus_2017_korjattu.xlsx korvaa 17.3. julkaistun Hirvitalousalueiden_verotustiedot_verotussuositus_2017.xls taulukon ja Riistanhoitoyhdistysten_verotustiedot_2017_korjattu.xlsx 17.3. julkaistun Riistanhoitoyhdistysten_verotustiedot_2017.xls taulukon.

Luken hirvieläintutkimus pahoittelee virheellisistä tiedoista aiheutuneita ongelmia ja kiittää susien aiheuttamaa poistumaa koskevan virheen huomannutta Kuhmon rhy:n toiminnanohjaaja Olavi Pääkköstä ja verotuslaskurin kääntäjää Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Mikael Wikströmiä.

Lisätietoja: Jyrki Pusenius, hirvieläintutkija, Luonnonvarakeskus p.0400 529865

17.3.2017 | riistahavainnot.fi/hirvielaimet
Hirvitalousalueiden verotussuunnittelun tiedot ja Luonnonvarakeskuksen hirvikannan verotussuositus

Oheisesta taulukosta Hirvitalousalueiden_verotustiedot_verotussuositus_2017.xlsx löytyvät hirvitalousalueiden hirvikantojen vuoden 2017 verotussuunnitteluun tarvittavat tiedot ja Luonnonvarakeskuksen verotussuositukset. Taulukon tiedoista voidaan laskea verotuslaskurin (Verotuslaskuri_2017.xlsx) avulla hirvitalousalueen verotussuunnitelma. Aineistoon liittyviä käyttösuosituksia ja ohjeita löytyy tietotaulukon ’Selite’ välilehdeltä ja verotuslaskurista.

17.3.2017 | riistahavainnot.fi/hirvielaimet
Riistanhoitoyhdistysten verotussuunnittelun tiedot

Oheisesta taulukosta Riistanhoitoyhdistysten_verotustiedot_2017.xlsx löytyvät riistanhoitoyhdistysten hirvikantojen vuoden 2017 verotussuunnitteluun tarvittavat tiedot. Taulukon tiedoista voidaan laskea verotuslaskurin (Verotuslaskuri_2017.xlsx) avulla hirvitalousalueen verotussuunnitelma. Aineistoon liittyviä käyttösuosituksia ja ohjeita löytyy tietotaulukon ’Selite’ välilehdeltä ja verotuslaskurista.

6.3.2017 | riistahavainnot.fi/hirvielaimet
Korjattu hirvitalousaluekohtainen kannanarvio

Taulukko Hirvitietotaulukko_2017_korjattu.xlsx korvaa 3.3.2017 julkaistun taulukon hirvitietotaulukko_2017.xls. Uuteen taulukkoon on korjattu virheelliset hirvitaloustalousalueiden pinta-alat ja niistä johtuneet virheelliset hirvitiheydet. Korjatut tiheydet on korjattu kuviin Hirvitiheyden_aikasarjat_ja_saalis_2000_2016_korjattu.pdf, Kartta_tiheyspinta_lukemat_2016_korjattu.pdf ja Kartta_saalistiheys_2016_korjattu.pdf.

Pahoittelemme virheellisistä tiedoista aiheutuneita ongelmia.

Lisätietoja: Jyrki Pusenius, hirvieläintutkija, Luonnonvarakeskus p.0400 529865

3.3.2017 | riistahavainnot.fi/hirvielaimet
Hirvitalousaluekohtaiset hirvikannan koon ja rakenteen arviot

Huom! 6.3.2017 julkaistun korjatun kannanarvion taulukko Hirvitietotaulukko_2017_korjattu.xlsx korvaa taulukon Hirvitietotaulukko_2017.xlsx ja kuvat Hirvitiheyden_aikasarjat_ja_saalis_2000_2016_korjattu.pdf, Kartta_tiheyspinta_lukemat_2016_korjattu.pdf ja Kartta_saalistiheys_2016_korjattu.pdf korvaavat kuvat Hirvitiheyden_aikasarjat_ja_saalis_2000_2016.pdf, Kartta_tiheyspinta_lukemat_2016.pdf ja Kartta_saalistiheys_2016.pdf.

Suomen hirvikannan koko ja rakenne arvioitiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa käyttäen Oma riista – palvelun kautta syksyn 2016 hirvijahdin aikana ilmoitettua tietoa. Sähköistä palvelua käytti peräti 87% hirviseurueista, vain 680 seuruetta palautti perinteisen paperisen hirvitietolomakkeen. Hirviseurueet kirjasivat päivittäiset havaintonsa ja kaatonsa jahdin aikana ja arvioivat metsästyksen jälkeen alueelleen jääneen hirvikannan koon. Lakisääteisen saalisilmoituksen teki 5202 seuruetta. Hirvihavaintoja kirjasi 5032 seuruetta eli 97% seurueista. Edellisenä vuonna, jolloin saalisilmoitus ja havaintokortti olivat vielä erillisiä noin 85% seurueista ilmoitti hirvihavaintonsa.

Kannanarviot on tehty Luonnonvarakeskuksen kannanarviomallilla. Hirvikannan koko arvioidaan bayesilaiseen tilastotieteeseen perustuvan populaatiomallin avulla ottaen huomioon vuotuinen saalis ja vasatuotto sekä hirvikolareista ja suupedoista johtuva poistuma. Mallin avulla lasketaan populaatioon koolle ja rakenteelle jakaumat siten että mallin yhteensopivuus päivittäisten havaintojen, metsästäjien ilmoittaman jäävän kannan arvion ja mahdollisten maa- ja lentolaskentatulosten sekä viime vuosien hirvikolarimäärien kanssa on mahdollisimman hyvä.

Oheinen tietopaketti sisältää Luonnonvarakeskuksen tuottamat hirvitalousaluekohtaiset hirvikannan koon ja rakenteen arviot.

Taulukossa Hirvitietotaulukko_2017_korjattu.xlsx on metsästyksen jälkeen jäävän hirvikannan koko ja tiheys (hirviä / 1000 ha) 95% luottamusväleineen vuosilta 2000 – 2016, metsästettävän hirvikannan rakennetta kuvaavat luvut sekä vasaosuus metsästyksen jälkeen jäävässä kannassa.

Kuvassa Hirvitiheyden_aikasarjat_ja_saalis_2000_2016_korjattu.pdf on hirvikannan tiheyden, sen 95% luottamusvälin ja saalistiheyden vaihtelu vuosina 2000 – 2016. Pystyviivalla esitetään vertailun vuoksi alueellisten riistaneuvostojen hirvikannalle vuoden 2015 keväällä asetetut tavoitetiheydet.

Kuvissa Lehmia_per_sonni_aikasarjat_2000_2016.pdf ja Vasatuoton_aikasarjat_2000_2016.pdf esitetään hirvikannan rakenteen vaihtelu vuosina 2000 – 2016.

Kartoissa Kartta_hirvitalousalueet_2016.pdf ja Kartta_tiheyspinta_lukemat_2016_korjattu.pdf esitetään Suomen hirvitalousalueet ja hirvikannan alueellinen tiheysvaihtelu. Kartassa Kartta_saalistiheys_2016_korjattu.pdf esitetään syksyn 2016 hirvijahdin hirvitalousalueen pinta-alaan suhteutettu saalismäärä. Tiheyskartoissa on talousalueiden tiheyksistä johdettu tasoitettu tiheyspinta ja hirvitalousalueiden keskimääräiset tiheydet numeroina.

Kartoissa Kartta_lehmia_sonni_2016.pdf ja Kartta_kannan_vasaosuus_2016.pdf esitetään metsästettävän kannan aikuisten hirvien sukupuolijakauman ja jäävän kannan ikäjakauman alueellinen vaihtelu.

Lisätietoja: Jyrki Pusenius, hirvitutkija, Luonnonvarakeskus p.0400 529865

1.4.2016 | riistahavainnot.fi/hirvielaimet
Eri hirvitalousalueille jakaantuvien riistanhoitoyhdistysten osien hirvikantojen koon arviot

Taulukossa rhy_osien_kannat.xlsx annetaan eri hirvitalousalueille jakaantuvien riistanhoitoyhdistysten osien ja myös eri hirvitalousalueille jakaantumattomien riistanhoitoyhdistysten hirvikannan koon arviot. Arviot on tuotettu hirvitalousalueiden kannanarvioista siten että hirvitalousalueiden kanta on jaettu sen osana oleviin yhdistyksiin tai yhdistysten osiin käyttäen jakoperusteena riistanhoitoyhdistysten ilmoittamien jahdin jälkeen jäävien hirvikantojen arvioita. Riistanhoitoyhdistysten osien hirvikannan rakennetta kuvaa riittävällä tarkkuudella taulukossa rhykantaarvio2016.xls annetut luvut.

Lisätietoja: Jyrki Pusenius, hirvitutkija, Luonnonvarakeskus p.0400 529865

30.3.2016 | riistahavainnot.fi/hirvielaimet
Korjattu ohjeellinen verotuslaskelma hirvitalousaluekohtaisten tiheys- ja rakennetavoitteiden saavuttamiseksi

Tämä verotuslaskelma (verotussuositukset2016_korjattu.xls) korvaa 24.3. julkaistun ohjeellisen verotuslaskelman. Aikaisemmassa laskelmassa (verotussuositukset2016.xls) ennen metsästystä poistuvien hirvien prosentti -osuus (sarake J, poistuma ennen metsästyksen alkua %) oli virheellinen. Itse suositukset oli laskettu oikealla prosentilla eli virhe ei vaikuta suosituksiin. Poistuma prosentti – luvut on korjattu oheiseen taulukkoon verotussuositukset_korjattu2016.xls. Pahoittelemme mahdollisesti aiheutuvaa lisätyötä niiden osalta, jotka ovat jo ehtineet tehdä laskelmia käyttäen virheellistä prosentti-lukua.

Taulukossa verotussuositukset2016_korjattu.xls olevien hirvitalousaluekohtaisten laskelmien perustana ovat Luonnonvarakeskuksen tuottamat arviot hirvikannan koosta ja rakenteesta, sekä alueellisten riistaneuvostojen asettamien tiheystavoitevälien keskiarvot, hirvikannan hoitosuunnitelmassa annetut tavoitteet lehmä/sonni-suhteelle* (yleensä 1,5; Uudellamaalla 1,2) ja jahdin jälkeen jäävän kannan vasaosuudelle (20 – 30 %). Niillä alueilla, joilla lehmä/sonni-suhde on jo tavoitteen alapuolella, on verotuslaskelma tehty siten että tämä suhde ei tule muuttumaan. Monilla alueilla laskelmien mukainen verotus kuitenkin tasoittaa edelleen lehmä/sonni-suhdetta ja pienentää jäävän kannan vasaosuutta. Näiden muutosten seurauksena koko aikuiskantaa kohti laskettu vasatuotto voi pienentyä. Toisaalta urosten keski-ikä ja täysikasvuisten sonnien osuus tulee nousemaan.

Alueilla, joilla hirvikannan koko ja rakenne ovat vielä kaukana tavoitteista, voi niihin pääseminen kestää joitakin vuosia. Kohtuullinen varovaisuus kannan säätelyssä on tarpeen, koska kannan koon ja rakenteen kovin voimakas/nopea muuttaminen voivat aiheuttaa epäennustettavia heilahteluita kannassa. Luonnonvarakeskuksen hirvikannan arviointiin käytettävässä mallissa ja siihen perustuvissa verotussuosituksissa on huomioitu myös suurpetojen vaikutus hirvikantaan.

*) On syytä huomata että tällä verotussuosituksella ei voida vaikuttaa vielä vuoden 2016 metsästettävän aikuiskannan urososuuteen.

Lisätietoja: Jyrki Pusenius, hirvitutkija, Luonnonvarakeskus p.0400 529865

24.3.2016 | riistahavainnot.fi/hirvielaimet
Riistanhoitoyhdistyskohtaiset hirvikannan koon ja rakenteen arviot

Taulukossa rhykantaarvio2016.xls annetut hirvikannan koon arviot on tuotettu hirvitalousalueiden kannanarvioista siten että hirvitalousalueiden kanta on jaettu sen osana oleviin yhdistyksiin tai yhdistysten osiin käyttäen jakoperusteena riistanhoitoyhdistysten ilmoittamien jahdin jälkeen jäävien hirvikantojen arvioita. Taulukon kannan kokoa, tuottoa, vasojen urososuutta, vuodelle 2016 laskettua lehmä/sonni -suhdetta ja kannanarviomallin hirvitalousalueille tuottamia ’muu poistuma’-lukuja (taulukossa verotussuositukset2016_korjattu.xls) voidaan käyttää arvioitaessa riistanhoitoyhdistysten verotustarvetta Riistakeskuksen verotustyökalun avulla.

Lisätietoja: Jyrki Pusenius, hirvitutkija, Luonnonvarakeskus p.0400 529865

10.3.2016 | riistahavainnot.fi/hirvielaimet
Hirvien kannanarvio julkaistu

Oheinen tietopaketti sisältää Luonnonvarakeskuksen tuottamat hirvitalousaluekohtaiset hirvikannan koon ja rakenteen arviot.

Taulukossa Hirvitietotaulukko2016.xlsx on metsästyksen jälkeen jäävän hirvikannan koko ja tiheys (hirviä / 1000 ha) 95% luottamusväleineen vuosilta 2000 – 2015, metsästettävän hirvikannan rakennetta kuvaavat luvut sekä vasaosuus metsästyksen jälkeen jäävässä kannassa.

Kuvassa Hirvitiheyden_aikasarjat_ja_saalis.pdf on hirvikannan tiheyden, sen 95% luottamusvälin ja saalistiheyden vaihtelu vuosina 2000 – 2015. Pystyviivalla esitetään vertailun vuoksi hirvikannalle vuoden 2015 keväällä asetetut tavoitetiheydet.

Kuvissa Lehmia_per_sonni_aikasarjat.pdf ja Vasatuoton_aikasarjat.pdf esitetään hirvikannan rakenteen vaihtelu vuosina 2000 – 2015.

Kartoissa Kartta_hirvitalousalueet.pdf ja Kartta_tiheyspinta_lukemat.pdf esitetään Suomen hirvitalousalueet ja hirvikannan alueellinen tiheysvaihtelu. Tiheyskartassa on talousalueiden tiheyksistä johdettu tasoitettu tiheyspinta ja hirvitalousalueiden keskimääräiset hirvitiheydet numeroina.

Kartoissa Kartta_lehmia_sonni.pdf ja Kartta_kannan_vasaosuus.pdf esitetään metsästettävän kannan aikuisten hirvien sukupuolijakauman ja jäävän kannan ikäjakauman alueellinen vaihtelu.

Kannanarviot on tehty Luonnonvarakeskuksen kannanarviomallilla. Hirvikannan koko arvioidaan bayesilaiseen tilastotieteeseen perustuvan populaatiomallin avulla ottaen huomioon vuotuinen saalis ja vasatuotto sekä hirvikolareista ja suupedoista johtuva poistuma. Mallin avulla lasketaan populaatioon koolle ja rakenteelle jakaumat siten että mallin yhteensopivuus päivittäisten havaintojen, metsästäjien ilmoittaman jäävän kannan arvion ja mahdollisten maa- ja lentolaskentatulosten kanssa on mahdollisimman hyvä.

Lisätietoja: Jyrki Pusenius, hirvitutkija, Luonnonvarakeskus p.0400 529865


Uusimmat riista-aiheiset uutiset ovat luettavissa Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilta.